Jussilta välitettynä seuraava viesti:

Purjehdimme Hapain saariryhmältä Minerva riutalle (350 mailia) noin 54
tunnissa ja saavuimme valoisalla tälle merenkeskellä sijaitsevalle
riutalle. matkalla oli todella hyvä keli ja nanea purjehti hienosti –
jopa niin hienosti, ettei 9 solmun nopeudet ole selitettävissä muulla
kuin myötä virralla. Saimme ehkäpä vajaan solmun lisäpotkua tästä. Yksi
reivi ja kutteri riki kahdella etupurjeella oli todella mukava ja
nopeakin ekalla osuudella. Nyt on 750  mailia edessä ja korkeapaineen
keskus väistettävänä. Hyvät sää tiedot ovat tarpeen ja meillä onkin
aivan maailmanluokan säätiedot veneessä, sääfakseineen, gribeineen ja
jopa pekka järkää meille satellittitutkan tuulikuvat kerran päivässä!

Yritämme osua uuteen-seelantiin 22-23.11 jolloin näyttisi olevan hyvä
keli purjehtia noilla joskus erittäin kovilla vesillä.

Lapset ovat präjänneet hienosti. Nyt on vähän painostava ilma vaikak
ilmanputari on nousussa ja elmo on ilmeisen kiukkuisella tuulella. Koko
muu vene seuraa pelokkkaana pikkumiehen touhuja.

Lähestyessämme riuttaa saimme kaksi keltaevä-tonnikalaa. Toinen oli
isoin tähän asti saamistamme, ehkäpä 15 kg. Riutalla oli kymmenen muuta
venettä odottelemassa hyvää sääikkunaa ja tonnikala oli mieluinen
tuliainen..

Sykloonikausi voi alkaa käytännössä lähipäivinä myös eteläisellä
pallonpuoliskolla, joten motivaatiota alkaa löytymäään kylmään etelään
purjehtimiselle. odotamme vaiheikasta reissua ja sekä leutoja, että
rapakampia kelejä. Nyt täytyy mennä kannelle, koska Otso huutelee
vetävänsä lasten purjetta ylös. Tämä ns. staysail eli sisemmäinen
etuharuspurjeemme on pieni purje ja lapset pystyvät sitä käsittelemään.
Nyt on vuorossa ankkurinnosto, jossa harjoitellut roolit ovat, etä Oona
ohjaa, otso hoitaa staysailiä ja isä vetää ankkurin ylös. Tässä
vaiheessa äiti hoitaa hommia joita hätäilevät miehet ovat unohtaneet…

Advertisements