Onni potkaisi, kun saimme toteutettua vielä yhden toiveen joulupukin lahjalistasta. Löysimme viikonloppuna Waiheken paikallislehdestä ilmoituksen myytävänä olevasta pienestä Spectra -purjejollasta. Vene oli erittäin edullinen ja kauppias toi sen meille kotiinkuljetuksena suoraan Little Oneroan rannalle.

Koko kolmikko menossa

Seuraavat päivät ovatkin lapsilta kuluneet tiiviisti purjehtiessa, jopa koulua jouduttiin hieman lykkäämään maanantaiaamuna, kun Otso heti silmät avattuaan hyppäsi jollaan. Otso kertoi, että opin päivässä enemmän purjehduksesta kuin Nanealla kokonaiseen vuoteen. Kun kallistelee, niin pitää heti tasapainottaa itseään toiseen suuntaan ettei kaadu. Veneessä on kaasu, niinkuin moottoriveneissäkin. Se on se yksi ainoa naru (isopurjeen skuutti), josta kun kiristää niin tulee kaasua ja kun löysää, niin vauhti hidastuu. Oonaa ja Elmoa vähän pelotti, kun mentiin ja kallisteli, mutta mä vaan rauhallisesti sanoin niiille, että nostetaan tuuleen, niin ei enää kallista. Huomenna olisi kiva, jos olisi muita jollia, niin voisi vähän jo kisata.

Otso menee jo varmoin ottein.

Otso ohjaa ja Elmo "kaasukahvassa".

Ja sitten tuli pläkä.

Lasten puuhailu vesillä on ilmeisesti sen verran hellyttävää puuhaa, että jopa eräs pariskunta tuli antamaan meille yhteystietonsa, jos haluamme joskus tulla oikeaan talooon nukkumaan, niin olemme tervetulleita heidän vieraikseen. Mukavaa ja ystävällistä porukkaa nämä kiwit!

Advertisements