You are currently browsing the monthly archive for May 2010.

Kotikoulussa innostavien tehtävien keksiminen on haastavaa. Kehitimme hauskan viestitystehtävän lapsille, missä viesti muodostettiin viestilippu -pelikorttien avulla. Hyvän kommunikaatiopaikan tarjosi talomme kulma, jossa olohuoneen ikkunasta näkee makuuhuoneeseen. 
Ensin viestiliput järjestykseen.

Otson kertomaa:
Me harjoiteltiin liputtamista. Oona liputti minun kanssa.  Me oltiin makkarissa ja isi oli olkkarissa. Me viestittiin toisillemme esimerkiksi laiva,  missä heppa ja niin edespäin. Sinä päivänä satoi kaatamalla.

Viesti lähtee

Lopuksi viestileikki laajeni alakertaan siten, että mukaan liitettiin sateliitti. Jussi viestitti ensin Otso-sateliitille makuuhuoneeseen. Sitten sietä Otso-sateliitti lähetti viestin alakertaan Oonalle. Hieman hankaluutta viestin tulkintaan aiheutti sade ikkunassa. Oli hauskaa ja lapset jaksoivat keskittyä tehtävään pitkäksi aikaa.


Täältä voisi kirjoitella veneistä vaikka joka päivä, on mielettömiä aluksia kaikki paikat täynnä (eri asia kiinnostaako ketään lukea:-). Tässä uusin 2012 Vendée Globe kaksinpurjehduskisavene, jota käänneltiin lauttarannassa nosturin koukussa yksi iltapäivä. On melkoinen F1 mallinen lainelauta, tolla kun vetää non-stop pallon ympäri niin on varmaan ihan kiva tulla maihinkin… ihmettelen vaan, että missä tässäkin ranskalaisveneessä viinipullot mahtuu olemaan – ehkä se on se ballasti?

http://www.jpdick.com/p-jpdickcompubfr/display.aspx?srv=p-jpdickcom&typ=pub&lang=fr&cmd=view&style=styles/page2.xsl&select=PAGE%5B@ID$eq$91%5D

Odotamme hieman pelonsekaisin tuntein talven saapumista Aucklandiin. Kuulema sataa paljon ja joskus öisin saattaa lämpötila laskea nollan tuntumille. Tosin täällä Waihekelle on muutaman asteen lämpimämpää kuin mantereella. Sinänsä tällaiset kelit eivät suomalaista hirvitä, mutta koska talot eivät ole aivan samojen rakennusstandardien mukaan rakennettu kuin meillä kotona, niin kylmä saattaa yllättää. Pahoja enteitä on ilmassa, kun huomasimme, että kauppojen edustoille on alkanut ilmestyä telineitä, joissa myydään värikkäitä ja muodikkain kuosein päällystettyjä kuumavesipulloja.

Kuumavesipulloja jokaiseen makuun

Onneksemme vuokraisäntämme asennutti taloomme kaksi ilmalämpöpumppua, joiden pitäisi poistaa tehokkaasti kosteutta ja tuoda mukavaa lämpöä tupaan. Ja syytä onkin, sillä asennuksen yhteydessä huomasimme, että seinien välissä ei ole ollenkaan eristettä. Sisähuoneen cyproc-levy toimii siis myös tuulensuojalevynä. Hurr.. vaan jostain kun vielä löytyisi kunnon villasukkia.

Chicon harjausta

Lapset pääsivät vihdoinkin tutustumaan naapurissa laiduntavan hevosen hoitajaan. Hevostyttö opasti lapsille kärsivällisesti hevosenhoitoa: kertoi miten Chico -hevosta harjataan, talutetaan ja minkälaisesta ruuasta se pitää. Kaikki saivat omat harjat, joilla harjoitella turkin kunnossapitoa.

Seuraavana aamuna olin juuri ja juuri saanut silmät auki, kun Otso huikkasi ovenraosta lähtevänsä ulos puhdistamaan ja taluttamaan Chicoa. Oona ja Elmo seurasivat innokkaina perässä. Oli vaikea pidätellä naurua, kun vakoilimme lapsia makuuhuoneen ikkunasta. Elmo oli pukeutunut sadetakkiin ja keltaisiin kumissappaisiin. Poika lähestyi hitaasti vaanien hevosta sadetakin huppu päähän tiukasti nyöritettynä ja harja valmiiksi eteen ojennettuna.  Chico hevonen katsoi epäluuloisena lähetyvää otusta, joka muistutti pikemminkin ydinvoimalan suojapukuun sonnustautunutta työntekijää kun hevosenhoitajaa.   

Kauppareissulla Otso muisti noukkia ruokaa myös Chicolle.

Uunissa kypsyi tänään makaronilaatikko ja lapset leipoivat pullaa. Pitkästä aikaa oli ihanaa puuhailla tilavassa keittiössä, jossa ei tarvinnut koko ajan hätistellä innokkaita apulaisia pois tieltä, niinkuin joutui usein tekemään Nanean pienessä keittiössä . Lapset saivat tänään myös majan valmiiksi ja iltapäivällä saimme kutsun tupaantuliaisiin:  “Tula! Isi ja äiti, tulkaa tupame. Iltapäivälä kelo 3.” Tupaantuliaislahjaksi veimme tupaan suklaata ja laiskiaispullia (etsivä Svenssonin lempiherkku). Kiitos jälleen Katjalle ja Kutajärven poppoolle, kirjahylly notkuu hauskoista Totte Svensson etsiväkirjoista ja muista ihanista tarinoista.  

Oonan lisäys: kun lapset tulivat ulos majasta, niin ne olivat ihan sottusia suklaasta. Isä komensi meidät kylpyyn. Nyt voi taas vähän tuhlata vettä, kun on satanut kaksi päivää kaatamalla. (Täällä Waihekella käyttövesi on pilvivettä.)

Aurinkoinen lämmin päivä helli meitä. Lapset rakensivat koko päivän majaa alapihalle. Otso toimi työnjohtajana ja haki työvälineitä, milloin harjaa, haravaa, narua, milloin työhanskoja kaikille. Lapset ilmoitttivat, että kun maja on valmis he ripustavat kyltin oven eteen, jossa lukee: “You are very welcome!” siinä tapauksessa, että muut lapset löytäisivät majalle.

Suomi voitti Rally New Zealandin Aucklandissa
ja voittajana oli Jari-Matti Latvala.
Ralliauton ääni kuuluu tältä rrrrrrr   rrrrrrrrrrrrrrrr   ttttööööööööööötrrrrrrrrrr-
rrrrrrrrrrrrrrihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihihiih-
ihihihihihi!!!
Minä sain kurkistaa ralliauton sisään.
Latvala kiinnitti meihin erityishuomiota.
 Hän piti hienon puheen. 

Oi ihana äitienpäivä! Unen seasta kuulen, kun Oona herättelee päättäväisenä Jussia: “Isä herää, on äitienpäivä!” Makuuhuone tyhjenee ennätysvauhdissa. Pian keittiöstä kuuluu vaimeaa supatusta ja astioiden kilinää ja sitten saapuu herkullinen aamiainen sänkyyn.

Paras päivä vuodesta

Päivällä seuraamme jännittyneinä radiosta lähetystä Uuden-Seelannin Rallysta, jossa yllättäen voiton vie suomalainen Jari-Matti Latvala. Hyvä suomi! Lapset rakentavat heti ralliautot legoista ja pian ovat matot rullalla, kun tiukkaa kisaa käydään ympäri huoneita. 

Rallit jatkuivat pihamaalla

Oona keksii, että lahjakäärön pahvinpaloista voisi askarrella keppihevoset ja äiti pääsee ideoimaan.

Askartelua

Hyvin kulkee

…ja sitten rannalle kirmaamaan uusilla uljailla ratsuilla. Hyvää äitienpäivää kaikille ihanille äideille!

Vajaa viikko asuttu talossa ja lapset leikkivät jo valtamerileikkejä ja pohtivat, miten Nansku oikein pärjäilee siellä laiturissa yksinään. Vaan äidistä oli kyllä luksusta ottaa suihku, omassa suihkussa, ei marinan yleissuihkussa, jossa pitää pesusta suoriutua kuuden minuutin poletilla ja varoa, ettei tavarat ja vaatteet tipahtele märälle lattialle.

Viimeinen yö Nanealla

Pieniä yksityiskohtia

Mikä uskomaton onnenpotku!  Löysimme tämän pienen hurmaavan talon Waihekelta, jonka vuokrasimme talveksi. Talo on vanha perinteinen waihekelainen kesäasunto eli “bach”. Viimevuosisadan alusta lähtien saari oli suosittu aucklandilaisten kesäviettopaikka. Näissä vanhoissa taloissa oli paljon pieniä huoneita majoittaa koko suku ja pihat olivat tyypillisesti isoja, missä lapset mahtuivat temmeltämään ja vieraat telttailemaan.

Olohuoneesta avautuu näkymä Huruhi -lahdelle.

Kuusikymmentäluvulla saarelle muuttivat hipit, jotka halusivat paeta kaupungin vilinästä saaren rauhaan. Nykyisin saarelle kulkee nopea lauttayhteys, ja sen myötä varakkaat ovat alkaneet rakentaa loistohuviloita saaren upeille maisematonteille. Nopean lauttayhteyden myötä saarelle on tullut myös kaikki tarvittavat palvelut, kaupat, ja paljon erilaisia ravintoloita.

Me vetäydymme saaren rauhaan nauttimaan talon lämmöstä ja tunnelmasta. Lähes kahden vuoden veneessä asumisen jälkeen tuntuu uskomattomalta asua jälleen talossa, missä on valtavasti tilaa. Voi syödä taas posliinilautasista, käyttää omaa vesivessaa ja tehdä takkaan tulet. Lasten mielestä kivointa talossa asumisessa on, kun on omat huoneet ja voi legoferrillä ajaa pikän matkan lattiaa pitkin.

Oikea keittiö
Takkatulen lämmössä

Ja pienenä bonuksena talossa on myös sauna, joka on kuulemma saaren kahdesta saunasta se toinen. Sauna muistuttaa tosin enemmän mikroaaltouunia kun saunaa. Se sijaitsee alakerran makuuhuoneessa, kokolattiamatolla. Kiukaan sijasta seinissä on muutama pieni infrapunalämmitin, jolla päästään sellaiseen 38 asteen lämpötilaan. Tämä hikikoppi voi kyllä tulla vielä tarpeeseen, kun kelit tästä hieman viilenevät.    

Naapuritontilla asuu hevonen.